mukiseminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaamukiseminen (38)
- teonnimi verbistä mukista
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | mukiseminen | mukisemiset |
| genetiivi | mukisemisen | mukisemisten mukisemisien |
| partitiivi | mukisemista | mukisemisia |
| akkusatiivi | mukiseminen; mukisemisen |
mukisemiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | mukisemisessa | mukisemisissa |
| elatiivi | mukisemisesta | mukisemisista |
| illatiivi | mukisemiseen | mukisemisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | mukisemisella | mukisemisilla |
| ablatiivi | mukisemiselta | mukisemisilta |
| allatiivi | mukisemiselle | mukisemisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | mukisemisena (mukisemisna) |
mukisemisina |
| translatiivi | mukisemiseksi | mukisemisiksi |
| abessiivi | mukisemisetta | mukisemisitta |
| instruktiivi | – | mukisemisin |
| komitatiivi | – | mukisemisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | mukisemise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
mukisemis- | |