muljahteleminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaamuljahteleminen (38)
- teonnimi verbistä muljahdella
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | muljahteleminen | muljahtelemiset |
genetiivi | muljahtelemisen | muljahtelemisten muljahtelemisien |
partitiivi | muljahtelemista | muljahtelemisia |
akkusatiivi | muljahteleminen; muljahtelemisen |
muljahtelemiset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | muljahtelemisessa | muljahtelemisissa |
elatiivi | muljahtelemisesta | muljahtelemisista |
illatiivi | muljahtelemiseen | muljahtelemisiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | muljahtelemisella | muljahtelemisilla |
ablatiivi | muljahtelemiselta | muljahtelemisilta |
allatiivi | muljahtelemiselle | muljahtelemisille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | muljahtelemisena (muljahtelemisna) |
muljahtelemisina |
translatiivi | muljahtelemiseksi | muljahtelemisiksi |
abessiivi | muljahtelemisetta | muljahtelemisitta |
instruktiivi | – | muljahtelemisin |
komitatiivi | – | muljahtelemisine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | muljahtelemise- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
muljahtelemis- |
Etymologia
muokkaa- verbi muljahdella + johdin -minen