mummu
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaamummu (1)
- (arkikieltä) isoäiti
- vanha nainen
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈmumːu/
- tavutus: mum‧mu
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | mummu | mummut |
| genetiivi | mummun | mummujen |
| partitiivi | mummua | mummuja |
| akkusatiivi | mummu; mummun |
mummut |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | mummussa | mummuissa |
| elatiivi | mummusta | mummuista |
| illatiivi | mummuun | mummuihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | mummulla | mummuilla |
| ablatiivi | mummulta | mummuilta |
| allatiivi | mummulle | mummuille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | mummuna | mummuina |
| translatiivi | mummuksi | mummuiksi |
| abessiivi | mummutta | mummuitta |
| instruktiivi | – | mummuin |
| komitatiivi | – | mummuine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | mummu- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Etymologia
muokkaa- alun perin ruotsin mormor
Käännökset
muokkaa1. isän äiti tai äidin äiti
|
Liittyvät sanat
muokkaaSynonyymit
muokkaaAiheesta muualla
muokkaa- mummu Kielitoimiston sanakirjassa