Katso myös: munavõi

Substantiivi

muokkaa

munavoi (18)[1]

  1. voi johon sekoitettu hienonnettua kovaksi keitettyä kananmunaa

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈmunɑˌʋoi̯/
  • tavutus: mu‧na‧voi

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi munavoi munavoit
genetiivi munavoin munavoiden
munavoitten
partitiivi munavoita munavoita
akkusatiivi munavoi;
munavoin
munavoit
sisäpaikallissijat
inessiivi munavoissa munavoissa
elatiivi munavoista munavoista
illatiivi munavoihin munavoihin
ulkopaikallissijat
adessiivi munavoilla munavoilla
ablatiivi munavoilta munavoilta
allatiivi munavoille munavoille
muut sijamuodot
essiivi munavoina munavoina
translatiivi munavoiksi munavoiksi
abessiivi munavoitta munavoitta
instruktiivi munavoin
komitatiivi munavoine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo munavoi-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Etymologia

muokkaa

Aiheesta muualla

muokkaa
  • munavoi Kielitoimiston sanakirjassa

Viitteet

muokkaa
  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 18