muotoutuminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaamuotoutuminen (38)
- teonnimi verbistä muotoutua
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | muotoutuminen | muotoutumiset |
| genetiivi | muotoutumisen | muotoutumisten muotoutumisien |
| partitiivi | muotoutumista | muotoutumisia |
| akkusatiivi | muotoutuminen; muotoutumisen |
muotoutumiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | muotoutumisessa | muotoutumisissa |
| elatiivi | muotoutumisesta | muotoutumisista |
| illatiivi | muotoutumiseen | muotoutumisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | muotoutumisella | muotoutumisilla |
| ablatiivi | muotoutumiselta | muotoutumisilta |
| allatiivi | muotoutumiselle | muotoutumisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | muotoutumisena (muotoutumisna) |
muotoutumisina |
| translatiivi | muotoutumiseksi | muotoutumisiksi |
| abessiivi | muotoutumisetta | muotoutumisitta |
| instruktiivi | – | muotoutumisin |
| komitatiivi | – | muotoutumisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | muotoutumise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
muotoutumis- | |