Adjektiivi

muokkaa

muovailtava (10) (komparatiivi muovailtavampi, superlatiivi muovailtavin) (taivutus[luo])

  1. jota voi muovata

muovailtava

  1. (taivutusmuoto) passiivin partisiipin preesens verbistä muovailla

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi muovailtava muovailtavat
genetiivi muovailtavan muovailtavien
(muovailtavain)
partitiivi muovailtavaa muovailtavia
akkusatiivi muovailtava;
muovailtavan
muovailtavat
sisäpaikallissijat
inessiivi muovailtavassa muovailtavissa
elatiivi muovailtavasta muovailtavista
illatiivi muovailtavaan muovailtaviin
ulkopaikallissijat
adessiivi muovailtavalla muovailtavilla
ablatiivi muovailtavalta muovailtavilta
allatiivi muovailtavalle muovailtaville
muut sijamuodot
essiivi muovailtavana muovailtavina
translatiivi muovailtavaksi muovailtaviksi
abessiivi muovailtavatta muovailtavitta
instruktiivi muovailtavin
komitatiivi muovailtavine
vartalot
vokaalivartalo {{{vart.vok}}}
heikko vartalo {{{vart.heik}}}
vahva vartalo {{{vart.vah}}}
konsonantti-
vartalo
{{{vart.kons}}}