muriseminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaamuriseminen (38)
- teonnimi verbistä murista
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | muriseminen | murisemiset |
genetiivi | murisemisen | murisemisten murisemisien |
partitiivi | murisemista | murisemisia |
akkusatiivi | muriseminen; murisemisen |
murisemiset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | murisemisessa | murisemisissa |
elatiivi | murisemisesta | murisemisista |
illatiivi | murisemiseen | murisemisiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | murisemisella | murisemisilla |
ablatiivi | murisemiselta | murisemisilta |
allatiivi | murisemiselle | murisemisille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | murisemisena (murisemisna) |
murisemisina |
translatiivi | murisemiseksi | murisemisiksi |
abessiivi | murisemisetta | murisemisitta |
instruktiivi | – | murisemisin |
komitatiivi | – | murisemisine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | murisemise- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
murisemis- |