murjominen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaamurjominen (38)
- teonnimi verbistä murjoa
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | murjominen | murjomiset |
genetiivi | murjomisen | murjomisten murjomisien |
partitiivi | murjomista | murjomisia |
akkusatiivi | murjominen; murjomisen |
murjomiset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | murjomisessa | murjomisissa |
elatiivi | murjomisesta | murjomisista |
illatiivi | murjomiseen | murjomisiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | murjomisella | murjomisilla |
ablatiivi | murjomiselta | murjomisilta |
allatiivi | murjomiselle | murjomisille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | murjomisena (murjomisna) |
murjomisina |
translatiivi | murjomiseksi | murjomisiksi |
abessiivi | murjomisetta | murjomisitta |
instruktiivi | – | murjomisin |
komitatiivi | – | murjomisine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | murjomise- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
murjomis- |