murskaaminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaamurskaaminen (38)
- teonnimi verbistä murskata
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | murskaaminen | murskaamiset |
genetiivi | murskaamisen | murskaamisten murskaamisien |
partitiivi | murskaamista | murskaamisia |
akkusatiivi | murskaaminen; murskaamisen |
murskaamiset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | murskaamisessa | murskaamisissa |
elatiivi | murskaamisesta | murskaamisista |
illatiivi | murskaamiseen | murskaamisiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | murskaamisella | murskaamisilla |
ablatiivi | murskaamiselta | murskaamisilta |
allatiivi | murskaamiselle | murskaamisille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | murskaamisena (murskaamisna) |
murskaamisina |
translatiivi | murskaamiseksi | murskaamisiksi |
abessiivi | murskaamisetta | murskaamisitta |
instruktiivi | – | murskaamisin |
komitatiivi | – | murskaamisine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | murskaamise- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
murskaamis- |