murtumattomuus

Suomi

Substantiivi

murtumattomuus (40)

se, että on murtumaton

Ääntäminen

IPA: /ˈmurt̪uˌmɑt̪ːomuːs/
tavutus: mur‧tu‧mat‧to‧muus

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	murtumattomuus	murtumattomuudet
genetiivi	murtumattomuuden	murtumattomuuksien
partitiivi	murtumattomuutta	murtumattomuuksia
akkusatiivi	murtumattomuus; murtumattomuuden	murtumattomuudet
sisäpaikallissijat
inessiivi	murtumattomuudessa	murtumattomuuksissa
elatiivi	murtumattomuudesta	murtumattomuuksista
illatiivi	murtumattomuuteen	murtumattomuuksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi	murtumattomuudella	murtumattomuuksilla
ablatiivi	murtumattomuudelta	murtumattomuuksilta
allatiivi	murtumattomuudelle	murtumattomuuksille
muut sijamuodot
essiivi	murtumattomuutena	murtumattomuuksina
translatiivi	murtumattomuudeksi	murtumattomuuksiksi
abessiivi	murtumattomuudetta	murtumattomuuksitta
instruktiivi	–	murtumattomuuksin
komitatiivi	–	murtumattomuuksine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	-
heikko vartalo	murtumattomuude-
vahva vartalo	murtumattomuute-
konsonantti- vartalo	murtumattomuut-

Etymologia

sanan murtumaton vartalosta murtumattom- ja suffiksista -uus

Käännökset

1. se, että on murtumaton

Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne.
Huomaa, että voit lisätä vieraskielisiä käännöksiä vain suomenkielisille sanoille.
Etsi käännöksiä: tänne viittaavat sivut, englanninkielinen Wikisanakirja.

Aiheesta muualla

murtumattomuus Kielitoimiston sanakirjassa