Wikipedia
Katso artikkeli Musketti Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

musketti (5-C)[1]

  1. kivääriä edeltänyt ase, joka ampui pyöreitä lyijykuulia ja johon kuula ja ruuti ladattiin erikseen

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈmusket̪ːi/
  • tavutus: mus‧ket‧ti

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi musketti musketit
genetiivi musketin muskettien
(muskettein)
partitiivi muskettia musketteja
akkusatiivi musketti;
musketin
musketit
sisäpaikallissijat
inessiivi musketissa musketeissa
elatiivi musketista musketeista
illatiivi muskettiin musketteihin
ulkopaikallissijat
adessiivi musketilla musketeilla
ablatiivi musketilta musketeilta
allatiivi musketille musketeille
muut sijamuodot
essiivi muskettina musketteina
translatiivi musketiksi musketeiksi
abessiivi musketitta musketeitta
instruktiivi musketein
komitatiivi musketteine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo musketi-
vahva vartalo musketti-
konsonantti-
vartalo
-

Liittyvät sanat muokkaa

Yhdyssanat muokkaa

muskettimies, muskettisotilas, muskettisoturi

Aiheesta muualla muokkaa

Viitteet muokkaa

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 5-C