musketti
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaa- kivääriä edeltänyt ase, joka ampui pyöreitä lyijykuulia ja johon kuula ja ruuti ladattiin erikseen
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈmusket̪ːi/
- tavutus: mus‧ket‧ti
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | musketti | musketit |
genetiivi | musketin | muskettien (muskettein) |
partitiivi | muskettia | musketteja |
akkusatiivi | musketti; musketin |
musketit |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | musketissa | musketeissa |
elatiivi | musketista | musketeista |
illatiivi | muskettiin | musketteihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | musketilla | musketeilla |
ablatiivi | musketilta | musketeilta |
allatiivi | musketille | musketeille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | muskettina | musketteina |
translatiivi | musketiksi | musketeiksi |
abessiivi | musketitta | musketeitta |
instruktiivi | – | musketein |
komitatiivi | – | musketteine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | - | |
heikko vartalo | musketi- | |
vahva vartalo | musketti- | |
konsonantti- vartalo |
- |
Liittyvät sanat
muokkaaYhdyssanat
muokkaamuskettimies, muskettisotilas, muskettisoturi
Aiheesta muualla
muokkaa- musketti Kielitoimiston sanakirjassa
Viitteet
muokkaa- ↑ Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 5-C