muumioiminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaamuumioiminen (38)
- teonnimi verbistä muumioida
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | muumioiminen | muumioimiset |
genetiivi | muumioimisen | muumioimisten muumioimisien |
partitiivi | muumioimista | muumioimisia |
akkusatiivi | muumioiminen; muumioimisen |
muumioimiset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | muumioimisessa | muumioimisissa |
elatiivi | muumioimisesta | muumioimisista |
illatiivi | muumioimiseen | muumioimisiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | muumioimisella | muumioimisilla |
ablatiivi | muumioimiselta | muumioimisilta |
allatiivi | muumioimiselle | muumioimisille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | muumioimisena (muumioimisna) |
muumioimisina |
translatiivi | muumioimiseksi | muumioimisiksi |
abessiivi | muumioimisetta | muumioimisitta |
instruktiivi | – | muumioimisin |
komitatiivi | – | muumioimisine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | muumioimise- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
muumioimis- |