Substantiivi

muokkaa

muusikkous (40)[1]

  1. se, että on muusikko; muusikkona oleminen

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈmuːsikˌkous/ tai /ˈmuːsikːou̯s/
  • tavutus: muu‧sik‧ko‧us / muu‧sik‧kous

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi muusikkous muusikkoudet
genetiivi muusikkouden muusikkouksien
partitiivi muusikkoutta muusikkouksia
akkusatiivi muusikkous;
muusikkouden
muusikkoudet
sisäpaikallissijat
inessiivi muusikkoudessa muusikkouksissa
elatiivi muusikkoudesta muusikkouksista
illatiivi muusikkouteen muusikkouksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi muusikkoudella muusikkouksilla
ablatiivi muusikkoudelta muusikkouksilta
allatiivi muusikkoudelle muusikkouksille
muut sijamuodot
essiivi muusikkoutena muusikkouksina
translatiivi muusikkoudeksi muusikkouksiksi
abessiivi muusikkoudetta muusikkouksitta
instruktiivi muusikkouksin
komitatiivi muusikkouksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo muusikkoude-
vahva vartalo muusikkoute-
konsonantti-
vartalo
muusikkout-

Etymologia

muokkaa

sanan muusikko vartalosta muusikko- ja suffiksista -us

Käännökset

muokkaa

Aiheesta muualla

muokkaa

Viitteet

muokkaa
  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 40