muussaaminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaamuussaaminen (38)
- teonnimi verbistä muussata
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | muussaaminen | muussaamiset |
| genetiivi | muussaamisen | muussaamisten muussaamisien |
| partitiivi | muussaamista | muussaamisia |
| akkusatiivi | muussaaminen; muussaamisen |
muussaamiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | muussaamisessa | muussaamisissa |
| elatiivi | muussaamisesta | muussaamisista |
| illatiivi | muussaamiseen | muussaamisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | muussaamisella | muussaamisilla |
| ablatiivi | muussaamiselta | muussaamisilta |
| allatiivi | muussaamiselle | muussaamisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | muussaamisena (muussaamisna) |
muussaamisina |
| translatiivi | muussaamiseksi | muussaamisiksi |
| abessiivi | muussaamisetta | muussaamisitta |
| instruktiivi | – | muussaamisin |
| komitatiivi | – | muussaamisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | muussaamise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
muussaamis- | |