myöhästeleminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaamyöhästeleminen (38)
- teonnimi verbistä myöhästellä
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | myöhästeleminen | myöhästelemiset |
| genetiivi | myöhästelemisen | myöhästelemisten myöhästelemisien |
| partitiivi | myöhästelemistä | myöhästelemisiä |
| akkusatiivi | myöhästeleminen; myöhästelemisen |
myöhästelemiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | myöhästelemisessä | myöhästelemisissä |
| elatiivi | myöhästelemisestä | myöhästelemisistä |
| illatiivi | myöhästelemiseen | myöhästelemisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | myöhästelemisellä | myöhästelemisillä |
| ablatiivi | myöhästelemiseltä | myöhästelemisiltä |
| allatiivi | myöhästelemiselle | myöhästelemisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | myöhästelemisenä (myöhästelemisnä) |
myöhästelemisinä |
| translatiivi | myöhästelemiseksi | myöhästelemisiksi |
| abessiivi | myöhästelemisettä | myöhästelemisittä |
| instruktiivi | – | myöhästelemisin |
| komitatiivi | – | myöhästelemisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | myöhästelemise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
myöhästelemis- | |
Etymologia
muokkaaverbi myöhästellä + johdin -minen