myöntänyt
Suomi
muokkaaVerbi
muokkaamyöntänyt
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin perfekti verbistä myöntää
Taivutus
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | myöntänyt | myöntäneet |
genetiivi | myöntäneen | myöntäneiden myöntäneitten |
partitiivi | myöntänyttä | myöntäneitä |
akkusatiivi | myöntänyt; myöntäneen |
myöntäneet |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | myöntäneessä | myöntäneissä |
elatiivi | myöntäneestä | myöntäneistä |
illatiivi | myöntäneeseen | myöntäneisiin myöntäneihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | myöntäneellä | myöntäneillä |
ablatiivi | myöntäneeltä | myöntäneiltä |
allatiivi | myöntäneelle | myöntäneille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | myöntäneenä | myöntäneinä |
translatiivi | myöntäneeksi | myöntäneiksi |
abessiivi | myöntäneettä | myöntäneittä |
instruktiivi | – | myöntänein |
komitatiivi | – | myöntäneine |
vartalot | ||
vokaalivartalo | myöntänee- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
myöntänyt- |