Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

myönteisyys (40)

  1. se, että on myönteinen

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈmyø̯nt̪ei̯syːs/
  • tavutus: myön‧tei‧syys

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi myönteisyys myönteisyydet
genetiivi myönteisyyden myönteisyyksien
partitiivi myönteisyyttä myönteisyyksiä
akkusatiivi myönteisyys;
myönteisyyden
myönteisyydet
sisäpaikallissijat
inessiivi myönteisyydessä myönteisyyksissä
elatiivi myönteisyydestä myönteisyyksistä
illatiivi myönteisyyteen myönteisyyksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi myönteisyydellä myönteisyyksillä
ablatiivi myönteisyydeltä myönteisyyksiltä
allatiivi myönteisyydelle myönteisyyksille
muut sijamuodot
essiivi myönteisyytenä myönteisyyksinä
translatiivi myönteisyydeksi myönteisyyksiksi
abessiivi myönteisyydettä myönteisyyksittä
instruktiivi myönteisyyksin
komitatiivi myönteisyyksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo myönteisyyde-
vahva vartalo myönteisyyte-
konsonantti-
vartalo
myönteisyyt-

Etymologia muokkaa

sanan myönteinen vartalosta myönteis- ja suffiksista -yys

Käännökset muokkaa

Aiheesta muualla muokkaa