myötäilijä

Suomi

Substantiivi

myötäilijä (12)

henkilö, joka myötäilee

Ääntäminen

IPA: /ˈmyø̯t̪æi̯ˌlijæ/
tavutus: myö‧täi‧li‧jä

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	myötäilijä	myötäilijät
genetiivi	myötäilijän	myötäilijöiden myötäilijöitten (myötäilijäin)
partitiivi	myötäilijää	myötäilijöitä
akkusatiivi	myötäilijä; myötäilijän	myötäilijät
sisäpaikallissijat
inessiivi	myötäilijässä	myötäilijöissä
elatiivi	myötäilijästä	myötäilijöistä
illatiivi	myötäilijään	myötäilijöihin
ulkopaikallissijat
adessiivi	myötäilijällä	myötäilijöillä
ablatiivi	myötäilijältä	myötäilijöiltä
allatiivi	myötäilijälle	myötäilijöille
muut sijamuodot
essiivi	myötäilijänä	myötäilijöinä
translatiivi	myötäilijäksi	myötäilijöiksi
abessiivi	myötäilijättä	myötäilijöittä
instruktiivi	–	myötäilijöin
komitatiivi	–	myötäilijöine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	myötäilijä-
heikko vartalo	-
vahva vartalo	-
konsonantti- vartalo	-

Käännökset

1. henkilö, joka myötäilee

Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne.
Huomaa, että voit lisätä vieraskielisiä käännöksiä vain suomenkielisille sanoille.
Etsi käännöksiä: tänne viittaavat sivut, englanninkielinen Wikisanakirja.

Liittyvät sanat

myötäjuoksija

Aiheesta muualla

myötäilijä Kielitoimiston sanakirjassa