mykkä
Suomi
muokkaaAdjektiivi
muokkaamykkä (10-A) (komparatiivi mykempi, superlatiivi mykin) (taivutus[luo])
- syntymästään tai sairauden tai tapaturman vuoksi puhekyvytön
- puhumaton
- Vieraat istuivat mykkinä.
- josta ei kuulu ääntä
- Puhelin on mykkänä.
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈmykːæ/
- tavutus: myk‧kä
Käännökset
muokkaa1. puhekyvytön (henkilö)
Liittyvät sanat
muokkaaYhdyssanat
muokkaakuuromykkä, mykkäelokuva, mykkäfilmi, mykkäkoulu
Substantiivi
muokkaa- ihminen, joka ei pysty puhumaan, puhekyvytön henkilö
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | mykkä | mykät |
genetiivi | mykän | mykkien (mykkäin) |
partitiivi | mykkää | mykkiä |
akkusatiivi | mykkä; mykän |
mykät |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | mykässä | mykissä |
elatiivi | mykästä | mykistä |
illatiivi | mykkään | mykkiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | mykällä | mykillä |
ablatiivi | mykältä | mykiltä |
allatiivi | mykälle | mykille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | mykkänä | mykkinä |
translatiivi | mykäksi | mykiksi |
abessiivi | mykättä | mykittä |
instruktiivi | – | mykin |
komitatiivi | – | mykkine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | - | |
heikko vartalo | mykä- | |
vahva vartalo | mykkä- | |
konsonantti- vartalo |
- |
Käännökset
muokkaa1. puhekyvytön henkilö
Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne. |
Aiheesta muualla
muokkaaViitteet
muokkaa- ↑ Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 10-A