myllyttäminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaamyllyttäminen (38)
- teonnimi verbistä myllyttää
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | myllyttäminen | myllyttämiset |
genetiivi | myllyttämisen | myllyttämisten myllyttämisien |
partitiivi | myllyttämistä | myllyttämisiä |
akkusatiivi | myllyttäminen; myllyttämisen |
myllyttämiset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | myllyttämisessä | myllyttämisissä |
elatiivi | myllyttämisestä | myllyttämisistä |
illatiivi | myllyttämiseen | myllyttämisiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | myllyttämisellä | myllyttämisillä |
ablatiivi | myllyttämiseltä | myllyttämisiltä |
allatiivi | myllyttämiselle | myllyttämisille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | myllyttämisenä (myllyttämisnä) |
myllyttämisinä |
translatiivi | myllyttämiseksi | myllyttämisiksi |
abessiivi | myllyttämisettä | myllyttämisittä |
instruktiivi | – | myllyttämisin |
komitatiivi | – | myllyttämisine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | myllyttämise- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
myllyttämis- |