mystikko
Suomi muokkaa
Substantiivi muokkaa
- jumalan, jumaluuden tai transsendentin välittömään yhteyteen pyrkivä ihminen
Ääntäminen muokkaa
- IPA: /ˈmyst̪ikːo/
- tavutus: mys‧tik‧ko
Taivutus muokkaa
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | mystikko | mystikot |
| genetiivi | mystikon | mystikoiden mystikoitten mystikkojen |
| partitiivi | mystikkoa | mystikkoja mystikoita |
| akkusatiivi | mystikko; mystikon |
mystikot |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | mystikossa | mystikoissa |
| elatiivi | mystikosta | mystikoista |
| illatiivi | mystikkoon | mystikkoihin mystikoihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | mystikolla | mystikoilla |
| ablatiivi | mystikolta | mystikoilta |
| allatiivi | mystikolle | mystikoille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | mystikkona | mystikkoina mystikoina |
| translatiivi | mystikoksi | mystikoiksi |
| abessiivi | mystikotta | mystikoitta |
| instruktiivi | – | mystikoin |
| komitatiivi | – | mystikkoine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | - | |
| heikko vartalo | mystiko- | |
| vahva vartalo | mystikko- | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Aiheesta muualla muokkaa
- mystikko Kielitoimiston sanakirjassa