näpistelijä
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaanäpistelijä (12)
- henkilö, joka näpistelee
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | näpistelijä | näpistelijät |
genetiivi | näpistelijän | näpistelijöiden näpistelijöitten (näpistelijäin) |
partitiivi | näpistelijää | näpistelijöitä |
akkusatiivi | näpistelijä; näpistelijän |
näpistelijät |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | näpistelijässä | näpistelijöissä |
elatiivi | näpistelijästä | näpistelijöistä |
illatiivi | näpistelijään | näpistelijöihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | näpistelijällä | näpistelijöillä |
ablatiivi | näpistelijältä | näpistelijöiltä |
allatiivi | näpistelijälle | näpistelijöille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | näpistelijänä | näpistelijöinä |
translatiivi | näpistelijäksi | näpistelijöiksi |
abessiivi | näpistelijättä | näpistelijöittä |
instruktiivi | – | näpistelijöin |
komitatiivi | – | näpistelijöine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | näpistelijä- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
Käännökset
muokkaa1. henkilö, joka näpistelee
|
Aiheesta muualla
muokkaa- näpistelijä Kielitoimiston sanakirjassa