näpräileminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaanäpräileminen (38)
- teonnimi verbistä näpräillä
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | näpräileminen | näpräilemiset |
| genetiivi | näpräilemisen | näpräilemisten näpräilemisien |
| partitiivi | näpräilemistä | näpräilemisiä |
| akkusatiivi | näpräileminen; näpräilemisen |
näpräilemiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | näpräilemisessä | näpräilemisissä |
| elatiivi | näpräilemisestä | näpräilemisistä |
| illatiivi | näpräilemiseen | näpräilemisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | näpräilemisellä | näpräilemisillä |
| ablatiivi | näpräilemiseltä | näpräilemisiltä |
| allatiivi | näpräilemiselle | näpräilemisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | näpräilemisenä (näpräilemisnä) |
näpräilemisinä |
| translatiivi | näpräilemiseksi | näpräilemisiksi |
| abessiivi | näpräilemisettä | näpräilemisittä |
| instruktiivi | – | näpräilemisin |
| komitatiivi | – | näpräilemisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | näpräilemise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
näpräilemis- | |