Substantiivi

muokkaa

nävertäjä (10)

  1. se, joka nävertää
  2. eräitä kaarnakuoriaisia

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi nävertäjä nävertäjät
genetiivi nävertäjän nävertäjien
(nävertäjäin)
partitiivi nävertäjää nävertäjiä
akkusatiivi nävertäjä;
nävertäjän
nävertäjät
sisäpaikallissijat
inessiivi nävertäjässä nävertäjissä
elatiivi nävertäjästä nävertäjistä
illatiivi nävertäjään nävertäjiin
ulkopaikallissijat
adessiivi nävertäjällä nävertäjillä
ablatiivi nävertäjältä nävertäjiltä
allatiivi nävertäjälle nävertäjille
muut sijamuodot
essiivi nävertäjänä nävertäjinä
translatiivi nävertäjäksi nävertäjiksi
abessiivi nävertäjättä nävertäjittä
instruktiivi nävertäjin
komitatiivi nävertäjine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo nävertäjä-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset

muokkaa

Liittyvät sanat

muokkaa
Yhdyssanat
muokkaa

pystynävertäjä, ytimennävertäjä, vaakanävertäjä