nörääminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaanörääminen (38)
- teonnimi verbistä nörätä
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | nörääminen | nöräämiset |
| genetiivi | nöräämisen | nöräämisten nöräämisien |
| partitiivi | nöräämistä | nöräämisiä |
| akkusatiivi | nörääminen; nöräämisen |
nöräämiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | nöräämisessä | nöräämisissä |
| elatiivi | nöräämisestä | nöräämisistä |
| illatiivi | nöräämiseen | nöräämisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | nöräämisellä | nöräämisillä |
| ablatiivi | nöräämiseltä | nöräämisiltä |
| allatiivi | nöräämiselle | nöräämisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | nöräämisenä (nöräämisnä) |
nöräämisinä |
| translatiivi | nöräämiseksi | nöräämisiksi |
| abessiivi | nöräämisettä | nöräämisittä |
| instruktiivi | – | nöräämisin |
| komitatiivi | – | nöräämisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | nöräämise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
nöräämis- | |