naamioiminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaanaamioiminen (38)
- teonnimi verbistä naamioida
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | naamioiminen | naamioimiset |
genetiivi | naamioimisen | naamioimisten naamioimisien |
partitiivi | naamioimista | naamioimisia |
akkusatiivi | naamioiminen; naamioimisen |
naamioimiset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | naamioimisessa | naamioimisissa |
elatiivi | naamioimisesta | naamioimisista |
illatiivi | naamioimiseen | naamioimisiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | naamioimisella | naamioimisilla |
ablatiivi | naamioimiselta | naamioimisilta |
allatiivi | naamioimiselle | naamioimisille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | naamioimisena (naamioimisna) |
naamioimisina |
translatiivi | naamioimiseksi | naamioimisiksi |
abessiivi | naamioimisetta | naamioimisitta |
instruktiivi | – | naamioimisin |
komitatiivi | – | naamioimisine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | naamioimise- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
naamioimis- |