naiivius
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaa- se, että on naiivi
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈnɑiːˌʋius/ tai /ˈnɑiːʋiu̯s/
- tavutus: na‧ii‧vi‧us / na‧ii‧vius
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | naiivius | naiiviudet |
genetiivi | naiiviuden | naiiviuksien |
partitiivi | naiiviutta | naiiviuksia |
akkusatiivi | naiivius; naiiviuden |
naiiviudet |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | naiiviudessa | naiiviuksissa |
elatiivi | naiiviudesta | naiiviuksista |
illatiivi | naiiviuteen | naiiviuksiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | naiiviudella | naiiviuksilla |
ablatiivi | naiiviudelta | naiiviuksilta |
allatiivi | naiiviudelle | naiiviuksille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | naiiviutena | naiiviuksina |
translatiivi | naiiviudeksi | naiiviuksiksi |
abessiivi | naiiviudetta | naiiviuksitta |
instruktiivi | – | naiiviuksin |
komitatiivi | – | naiiviuksine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | - | |
heikko vartalo | naiiviude- | |
vahva vartalo | naiiviute- | |
konsonantti- vartalo |
naiiviut- |
Etymologia
muokkaasanan naiivi vartalosta naiivi- ja suffiksista -us
Käännökset
muokkaa1. se, että on naiivi
|
Aiheesta muualla
muokkaa- naiivius Kielitoimiston sanakirjassa
Viitteet
muokkaa- ↑ Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 40