Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

naismaisuus (40)

  1. se, että on naismainen

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈnɑi̯smɑi̯suːs/
  • tavutus: nais‧mai‧suus

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi naismaisuus naismaisuudet
genetiivi naismaisuuden naismaisuuksien
partitiivi naismaisuutta naismaisuuksia
akkusatiivi naismaisuus;
naismaisuuden
naismaisuudet
sisäpaikallissijat
inessiivi naismaisuudessa naismaisuuksissa
elatiivi naismaisuudesta naismaisuuksista
illatiivi naismaisuuteen naismaisuuksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi naismaisuudella naismaisuuksilla
ablatiivi naismaisuudelta naismaisuuksilta
allatiivi naismaisuudelle naismaisuuksille
muut sijamuodot
essiivi naismaisuutena naismaisuuksina
translatiivi naismaisuudeksi naismaisuuksiksi
abessiivi naismaisuudetta naismaisuuksitta
instruktiivi naismaisuuksin
komitatiivi naismaisuuksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo naismaisuude-
vahva vartalo naismaisuute-
konsonantti-
vartalo
naismaisuut-

Etymologia muokkaa

sanan naismainen vartalosta naismais- ja suffiksista -uus

Käännökset muokkaa

Aiheesta muualla muokkaa