naisuus
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaanaisuus (40)
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈnɑi̯suːs/
- tavutus: nai‧suus
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | naisuus | naisuudet |
genetiivi | naisuuden | naisuuksien |
partitiivi | naisuutta | naisuuksia |
akkusatiivi | naisuus; naisuuden |
naisuudet |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | naisuudessa | naisuuksissa |
elatiivi | naisuudesta | naisuuksista |
illatiivi | naisuuteen | naisuuksiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | naisuudella | naisuuksilla |
ablatiivi | naisuudelta | naisuuksilta |
allatiivi | naisuudelle | naisuuksille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | naisuutena | naisuuksina |
translatiivi | naisuudeksi | naisuuksiksi |
abessiivi | naisuudetta | naisuuksitta |
instruktiivi | – | naisuuksin |
komitatiivi | – | naisuuksine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | - | |
heikko vartalo | naisuude- | |
vahva vartalo | naisuute- | |
konsonantti- vartalo |
naisuut- |
Etymologia
muokkaasanan nainen vartalosta nais- ja suffiksista -uus
Käännökset
muokkaa1. se, että on nainen
Ks. naiseus |
Aiheesta muualla
muokkaa- naisuus Kielitoimiston sanakirjassa