Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

nappo (1-B)[1]

  1. (murteellinen) vesikauha, jolla peseytyjä valelee vettä päälleen kun peseytyy ilman suihkua
    nappo kädessä ja kooli täynnä lämmintä vettä

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈnɑpːo/
  • tavutus: nap‧po

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi nappo napot
genetiivi napon nappojen
partitiivi nappoa nappoja
akkusatiivi nappo;
napon
napot
sisäpaikallissijat
inessiivi napossa napoissa
elatiivi naposta napoista
illatiivi nappoon nappoihin
ulkopaikallissijat
adessiivi napolla napoilla
ablatiivi napolta napoilta
allatiivi napolle napoille
muut sijamuodot
essiivi nappona nappoina
translatiivi napoksi napoiksi
abessiivi napotta napoitta
instruktiivi napoin
komitatiivi nappoine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo napo-
vahva vartalo nappo-
konsonantti-
vartalo
-

Aiheesta muualla muokkaa

  • nappo Kielitoimiston sanakirjassa

Pohjoissaame muokkaa

Partikkeli muokkaa

nappo

  1. siis

Aiheesta muualla muokkaa

  • nappo Saamelaiskielten etymologisessa tietokannassa Álgussa

Viitteet muokkaa

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 1-B