naputteleminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaanaputteleminen (38)
- teonnimi verbistä naputella
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | naputteleminen | naputtelemiset |
genetiivi | naputtelemisen | naputtelemisten naputtelemisien |
partitiivi | naputtelemista | naputtelemisia |
akkusatiivi | naputteleminen; naputtelemisen |
naputtelemiset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | naputtelemisessa | naputtelemisissa |
elatiivi | naputtelemisesta | naputtelemisista |
illatiivi | naputtelemiseen | naputtelemisiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | naputtelemisella | naputtelemisilla |
ablatiivi | naputtelemiselta | naputtelemisilta |
allatiivi | naputtelemiselle | naputtelemisille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | naputtelemisena (naputtelemisna) |
naputtelemisina |
translatiivi | naputtelemiseksi | naputtelemisiksi |
abessiivi | naputtelemisetta | naputtelemisitta |
instruktiivi | – | naputtelemisin |
komitatiivi | – | naputtelemisine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | naputtelemise- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
naputtelemis- |