narskuttaminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaanarskuttaminen (38)
- teonnimi verbistä narskuttaa
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | narskuttaminen | narskuttamiset |
| genetiivi | narskuttamisen | narskuttamisten narskuttamisien |
| partitiivi | narskuttamista | narskuttamisia |
| akkusatiivi | narskuttaminen; narskuttamisen |
narskuttamiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | narskuttamisessa | narskuttamisissa |
| elatiivi | narskuttamisesta | narskuttamisista |
| illatiivi | narskuttamiseen | narskuttamisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | narskuttamisella | narskuttamisilla |
| ablatiivi | narskuttamiselta | narskuttamisilta |
| allatiivi | narskuttamiselle | narskuttamisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | narskuttamisena (narskuttamisna) |
narskuttamisina |
| translatiivi | narskuttamiseksi | narskuttamisiksi |
| abessiivi | narskuttamisetta | narskuttamisitta |
| instruktiivi | – | narskuttamisin |
| komitatiivi | – | narskuttamisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | narskuttamise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
narskuttamis- | |
Etymologia
muokkaa- verbi narskuttaa + johdin -minen