naurattaminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaanaurattaminen (38)
- teonnimi verbistä naurattaa
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | naurattaminen | naurattamiset |
genetiivi | naurattamisen | naurattamisten naurattamisien |
partitiivi | naurattamista | naurattamisia |
akkusatiivi | naurattaminen; naurattamisen |
naurattamiset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | naurattamisessa | naurattamisissa |
elatiivi | naurattamisesta | naurattamisista |
illatiivi | naurattamiseen | naurattamisiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | naurattamisella | naurattamisilla |
ablatiivi | naurattamiselta | naurattamisilta |
allatiivi | naurattamiselle | naurattamisille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | naurattamisena (naurattamisna) |
naurattamisina |
translatiivi | naurattamiseksi | naurattamisiksi |
abessiivi | naurattamisetta | naurattamisitta |
instruktiivi | – | naurattamisin |
komitatiivi | – | naurattamisine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | naurattamise- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
naurattamis- |