Suomi muokkaa

Katso artikkeli Nektari Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

Substantiivi muokkaa

nektari (6)[1]

  1. soseuttamalla valmistettu sakea hedelmä- tai marjajuoma, joka sisältää hedelmälihaa
  2. (mytologia) kreikkalaisessa muinaistarustossa jumalten nauttima juoma

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈnekt̪ɑri/
  • tavutus: nek‧ta‧ri

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi nektari nektarit
genetiivi nektarin nektarien
nektareiden
nektareitten
partitiivi nektaria nektareita
nektareja
akkusatiivi nektari;
nektarin
nektarit
sisäpaikallissijat
inessiivi nektarissa nektareissa
elatiivi nektarista nektareista
illatiivi nektariin nektareihin
ulkopaikallissijat
adessiivi nektarilla nektareilla
ablatiivi nektarilta nektareilta
allatiivi nektarille nektareille
muut sijamuodot
essiivi nektarina nektareina
translatiivi nektariksi nektareiksi
abessiivi nektaritta nektareitta
instruktiivi nektarein
komitatiivi nektareine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo nektari-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Etymologia muokkaa

  • samaa tarkoittavasta latinan sanasta nectar < muinaiskreikan sanasta νέκταρ (’jumalten ravinto’‎)

Käännökset muokkaa

Liittyvät sanat muokkaa

Aiheesta muualla muokkaa

  • nektari Kielitoimiston sanakirjassa

Viitteet muokkaa

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 6