nihkeileminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaanihkeileminen (38)
- teonnimi verbistä nihkeillä
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | nihkeileminen | nihkeilemiset |
genetiivi | nihkeilemisen | nihkeilemisten nihkeilemisien |
partitiivi | nihkeilemistä | nihkeilemisiä |
akkusatiivi | nihkeileminen; nihkeilemisen |
nihkeilemiset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | nihkeilemisessä | nihkeilemisissä |
elatiivi | nihkeilemisestä | nihkeilemisistä |
illatiivi | nihkeilemiseen | nihkeilemisiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | nihkeilemisellä | nihkeilemisillä |
ablatiivi | nihkeilemiseltä | nihkeilemisiltä |
allatiivi | nihkeilemiselle | nihkeilemisille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | nihkeilemisenä (nihkeilemisnä) |
nihkeilemisinä |
translatiivi | nihkeilemiseksi | nihkeilemisiksi |
abessiivi | nihkeilemisettä | nihkeilemisittä |
instruktiivi | – | nihkeilemisin |
komitatiivi | – | nihkeilemisine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | nihkeilemise- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
nihkeilemis- |