niittäjä
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaaniittäjä (10)
- henkilö joka niittää
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | niittäjä | niittäjät |
genetiivi | niittäjän | niittäjien (niittäjäin) |
partitiivi | niittäjää | niittäjiä |
akkusatiivi | niittäjä; niittäjän |
niittäjät |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | niittäjässä | niittäjissä |
elatiivi | niittäjästä | niittäjistä |
illatiivi | niittäjään | niittäjiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | niittäjällä | niittäjillä |
ablatiivi | niittäjältä | niittäjiltä |
allatiivi | niittäjälle | niittäjille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | niittäjänä | niittäjinä |
translatiivi | niittäjäksi | niittäjiksi |
abessiivi | niittäjättä | niittäjittä |
instruktiivi | – | niittäjin |
komitatiivi | – | niittäjine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | niittäjä- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |