nimittely
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaanimittely (2)
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈnimit̪ˌt̪ely/
- tavutus: ni‧mit‧te‧ly
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | nimittely | nimittelyt |
| genetiivi | nimittelyn | nimittelyjen nimittelyiden nimittelyitten |
| partitiivi | nimittelyä | nimittelyitä nimittelyjä |
| akkusatiivi | nimittely; nimittelyn |
nimittelyt |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | nimittelyssä | nimittelyissä |
| elatiivi | nimittelystä | nimittelyistä |
| illatiivi | nimittelyyn | nimittelyihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | nimittelyllä | nimittelyillä |
| ablatiivi | nimittelyltä | nimittelyiltä |
| allatiivi | nimittelylle | nimittelyille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | nimittelynä | nimittelyinä |
| translatiivi | nimittelyksi | nimittelyiksi |
| abessiivi | nimittelyttä | nimittelyittä |
| instruktiivi | – | nimittelyin |
| komitatiivi | – | nimittelyine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | nimittely- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Etymologia
muokkaaKäännökset
muokkaa1. nimitteleminen
|
Aiheesta muualla
muokkaa- nimittely Kielitoimiston sanakirjassa