Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

nirskunta (9-J)

  1. nirskuminen

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈnirskunt̪ɑ/
  • tavutus: nirs‧kun‧ta

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi nirskunta nirskunnat
genetiivi nirskunnan nirskuntojen
(nirskuntain)
partitiivi nirskuntaa nirskuntoja
akkusatiivi nirskunta;
nirskunnan
nirskunnat
sisäpaikallissijat
inessiivi nirskunnassa nirskunnoissa
elatiivi nirskunnasta nirskunnoista
illatiivi nirskuntaan nirskuntoihin
ulkopaikallissijat
adessiivi nirskunnalla nirskunnoilla
ablatiivi nirskunnalta nirskunnoilta
allatiivi nirskunnalle nirskunnoille
muut sijamuodot
essiivi nirskuntana nirskuntoina
translatiivi nirskunnaksi nirskunnoiksi
abessiivi nirskunnatta nirskunnoitta
instruktiivi nirskunnoin
komitatiivi nirskuntoine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo nirskunna-
vahva vartalo nirskunta-
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset muokkaa

Aiheesta muualla muokkaa