niskoittelu
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaaniskoittelu (2)
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈniskoi̯t̪ˌt̪elu/
- tavutus: nis‧koit‧te‧lu
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | niskoittelu | niskoittelut |
genetiivi | niskoittelun | niskoittelujen niskoitteluiden niskoitteluitten |
partitiivi | niskoittelua | niskoitteluita niskoitteluja |
akkusatiivi | niskoittelu; niskoittelun |
niskoittelut |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | niskoittelussa | niskoitteluissa |
elatiivi | niskoittelusta | niskoitteluista |
illatiivi | niskoitteluun | niskoitteluihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | niskoittelulla | niskoitteluilla |
ablatiivi | niskoittelulta | niskoitteluilta |
allatiivi | niskoittelulle | niskoitteluille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | niskoitteluna | niskoitteluina |
translatiivi | niskoitteluksi | niskoitteluiksi |
abessiivi | niskoittelutta | niskoitteluitta |
instruktiivi | – | niskoitteluin |
komitatiivi | – | niskoitteluine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | niskoittelu- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
Etymologia
muokkaa- verbi niskoitella + johdin -u
Käännökset
muokkaa1. niskoitteleminen
|
Aiheesta muualla
muokkaa- niskoittelu Kielitoimiston sanakirjassa