nistiminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaanistiminen (38)
- teonnimi verbistä nistiä
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | nistiminen | nistimiset |
| genetiivi | nistimisen | nistimisten nistimisien |
| partitiivi | nistimistä | nistimisiä |
| akkusatiivi | nistiminen; nistimisen |
nistimiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | nistimisessä | nistimisissä |
| elatiivi | nistimisestä | nistimisistä |
| illatiivi | nistimiseen | nistimisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | nistimisellä | nistimisillä |
| ablatiivi | nistimiseltä | nistimisiltä |
| allatiivi | nistimiselle | nistimisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | nistimisenä (nistimisnä) |
nistimisinä |
| translatiivi | nistimiseksi | nistimisiksi |
| abessiivi | nistimisettä | nistimisittä |
| instruktiivi | – | nistimisin |
| komitatiivi | – | nistimisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | nistimise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
nistimis- | |