niuhottaja
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaaniuhottaja (10)
- henkilö, joka niuhottaa
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈniu̯hot̪ˌt̪ɑjɑ/
- tavutus: niu‧hot‧ta‧ja
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | niuhottaja | niuhottajat |
genetiivi | niuhottajan | niuhottajien (niuhottajain) |
partitiivi | niuhottajaa | niuhottajia |
akkusatiivi | niuhottaja; niuhottajan |
niuhottajat |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | niuhottajassa | niuhottajissa |
elatiivi | niuhottajasta | niuhottajista |
illatiivi | niuhottajaan | niuhottajiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | niuhottajalla | niuhottajilla |
ablatiivi | niuhottajalta | niuhottajilta |
allatiivi | niuhottajalle | niuhottajille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | niuhottajana | niuhottajina |
translatiivi | niuhottajaksi | niuhottajiksi |
abessiivi | niuhottajatta | niuhottajitta |
instruktiivi | – | niuhottajin |
komitatiivi | – | niuhottajine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | niuhottaja- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
Käännökset
muokkaa1. henkilö, joka niuhottaa
Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne. |
Aiheesta muualla
muokkaa- niuhottaja Kielitoimiston sanakirjassa