Katso myös: nöja

SuomiMuokkaa

SubstantiiviMuokkaa

noja (10)

  1. jokin, jota vasten voi nojata
    Pöydästä saa nojan kun joutuu kulkemaan liukkaalla lattialla.
    Lapiohommista voi levätä seisten pitämällä lapiota takana nojana.
  2. asento, jossa ollaan nojassa
    etunoja, kulmanoja
  3. (urheilu) curling-termi: heitto, jossa heitetty kivi jää toisen kiven etupuolelle kiinni siihen

ÄäntäminenMuokkaa

  • IPA: /ˈno.jɑ/
  • tavutus: no‧ja

TaivutusMuokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi noja nojat
genetiivi nojan nojien
(nojain)
partitiivi nojaa nojia
akkusatiivi noja;
nojan
nojat
sisäpaikallissijat
inessiivi nojassa nojissa
elatiivi nojasta nojista
illatiivi nojaan nojiin
ulkopaikallissijat
adessiivi nojalla nojilla
ablatiivi nojalta nojilta
allatiivi nojalle nojille
muut sijamuodot
essiivi nojana nojina
translatiivi nojaksi nojiksi
abessiivi nojatta nojitta
instruktiivi nojin
komitatiivi nojine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo noja-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

KäännöksetMuokkaa

Liittyvät sanatMuokkaa

JohdoksetMuokkaa
YhdyssanatMuokkaa

etunoja, jalkanoja, kulmanoja, kyykkynoja, kyynärnoja, käsinoja, noja-asento, nojapuut, nojatuoli, oikonoja, päänoja, selkänoja, takanoja

Aiheesta muuallaMuokkaa

  • noja Kielitoimiston sanakirjassa