Katso myös: nöja

Substantiivi

muokkaa

noja (10)

  1. jokin, jota vasten voi nojata
    Pöydästä saa nojan kun joutuu kulkemaan liukkaalla lattialla.
    Lapiohommista voi levätä seisten pitämällä lapiota takana nojana.
  2. asento, jossa ollaan nojassa
    etunoja, kulmanoja
  3. (urheilu) curling-termi: heitto, jossa heitetty kivi jää toisen kiven etupuolelle kiinni siihen

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈno.jɑ/
  • tavutus: no‧ja

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi noja nojat
genetiivi nojan nojien
(nojain)
partitiivi nojaa nojia
akkusatiivi noja;
nojan
nojat
sisäpaikallissijat
inessiivi nojassa nojissa
elatiivi nojasta nojista
illatiivi nojaan nojiin
ulkopaikallissijat
adessiivi nojalla nojilla
ablatiivi nojalta nojilta
allatiivi nojalle nojille
muut sijamuodot
essiivi nojana nojina
translatiivi nojaksi nojiksi
abessiivi nojatta nojitta
instruktiivi nojin
komitatiivi nojine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo noja-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset

muokkaa

Liittyvät sanat

muokkaa
Johdokset
muokkaa
Yhdyssanat
muokkaa

etunoja, jalkanoja, kulmanoja, kyykkynoja, kyynärnoja, käsinoja, noja-asento, nojapuut, nojatuoli, oikonoja, päänoja, selkänoja, takanoja

Aiheesta muualla

muokkaa
  • noja Kielitoimiston sanakirjassa

Kroaatti

muokkaa

Substantiivi

muokkaa

noja

  1. (taivutusmuoto) yksikön genetiivimuoto sanasta noj
  2. (taivutusmuoto) yksikön akkusatiivimuoto sanasta noj