SuomiMuokkaa

SubstantiiviMuokkaa

nokitus (39)

  1. nokittaminen

ÄäntäminenMuokkaa

  • IPA: /ˈnokit̪us/
  • tavutus: no‧ki‧tus

TaivutusMuokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi nokitus nokitukset
genetiivi nokituksen nokitusten
nokituksien
partitiivi nokitusta nokituksia
akkusatiivi nokitus;
nokituksen
nokitukset
sisäpaikallissijat
inessiivi nokituksessa nokituksissa
elatiivi nokituksesta nokituksista
illatiivi nokitukseen nokituksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi nokituksella nokituksilla
ablatiivi nokitukselta nokituksilta
allatiivi nokitukselle nokituksille
muut sijamuodot
essiivi nokituksena nokituksina
translatiivi nokitukseksi nokituksiksi
abessiivi nokituksetta nokituksitta
instruktiivi nokituksin
komitatiivi nokituksine-
+ omistusliite

EtymologiaMuokkaa

johdos verbistä nokittaa (nokit- + -us)

KäännöksetMuokkaa

Aiheesta muuallaMuokkaa

  • nokitus Kielitoimiston sanakirjassa