nokkavuus

Suomi

Substantiivi

nokkavuus (40)

se, että on nokkava

Ääntäminen

IPA: /ˈnokːɑʋuːs/
tavutus: nok‧ka‧vuus

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	nokkavuus	nokkavuudet
genetiivi	nokkavuuden	nokkavuuksien
partitiivi	nokkavuutta	nokkavuuksia
akkusatiivi	nokkavuus; nokkavuuden	nokkavuudet
sisäpaikallissijat
inessiivi	nokkavuudessa	nokkavuuksissa
elatiivi	nokkavuudesta	nokkavuuksista
illatiivi	nokkavuuteen	nokkavuuksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi	nokkavuudella	nokkavuuksilla
ablatiivi	nokkavuudelta	nokkavuuksilta
allatiivi	nokkavuudelle	nokkavuuksille
muut sijamuodot
essiivi	nokkavuutena	nokkavuuksina
translatiivi	nokkavuudeksi	nokkavuuksiksi
abessiivi	nokkavuudetta	nokkavuuksitta
instruktiivi	–	nokkavuuksin
komitatiivi	–	nokkavuuksine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	-
heikko vartalo	nokkavuude-
vahva vartalo	nokkavuute-
konsonantti- vartalo	nokkavuut-

Etymologia

sanan nokkava vartalosta nokkav- ja suffiksista -uus

Käännökset

1. se, että on nokkava

Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne.
Huomaa, että voit lisätä vieraskielisiä käännöksiä vain suomenkielisille sanoille.
Etsi käännöksiä: tänne viittaavat sivut, englanninkielinen Wikisanakirja.

Aiheesta muualla

nokkavuus Kielitoimiston sanakirjassa