nolostuminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaanolostuminen (38)
- teonnimi verbistä nolostua
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | nolostuminen | nolostumiset |
genetiivi | nolostumisen | nolostumisten nolostumisien |
partitiivi | nolostumista | nolostumisia |
akkusatiivi | nolostuminen; nolostumisen |
nolostumiset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | nolostumisessa | nolostumisissa |
elatiivi | nolostumisesta | nolostumisista |
illatiivi | nolostumiseen | nolostumisiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | nolostumisella | nolostumisilla |
ablatiivi | nolostumiselta | nolostumisilta |
allatiivi | nolostumiselle | nolostumisille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | nolostumisena (nolostumisna) |
nolostumisina |
translatiivi | nolostumiseksi | nolostumisiksi |
abessiivi | nolostumisetta | nolostumisitta |
instruktiivi | – | nolostumisin |
komitatiivi | – | nolostumisine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | nolostumise- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
nolostumis- |