nolottaminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaanolottaminen (38)
- teonnimi verbistä nolottaa
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | nolottaminen | nolottamiset |
genetiivi | nolottamisen | nolottamisten nolottamisien |
partitiivi | nolottamista | nolottamisia |
akkusatiivi | nolottaminen; nolottamisen |
nolottamiset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | nolottamisessa | nolottamisissa |
elatiivi | nolottamisesta | nolottamisista |
illatiivi | nolottamiseen | nolottamisiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | nolottamisella | nolottamisilla |
ablatiivi | nolottamiselta | nolottamisilta |
allatiivi | nolottamiselle | nolottamisille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | nolottamisena (nolottamisna) |
nolottamisina |
translatiivi | nolottamiseksi | nolottamisiksi |
abessiivi | nolottamisetta | nolottamisitta |
instruktiivi | – | nolottamisin |
komitatiivi | – | nolottamisine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | nolottamise- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
nolottamis- |