Wikipedia
Katso artikkeli Noppa Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

Suomi muokkaa

 
Erilaisia noppia

Substantiivi muokkaa

noppa (10-B)

  1. (arkikieltä) peleissä ja leikeissä käytetty satunnaistuloksia antava viskeltävä, yleensä tahokas esine, tavallisimmillaan kuution muotoinen eli arpakuutio
    Kenen vuoro heittää noppaa?
  2. (slangia) yliopistomaailmassa käytetty termi opintopisteestä
    Sain syksyn kursseista 18 noppaa.

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈnopːɑ/
  • tavutus: nop‧pa

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi noppa nopat
genetiivi nopan noppien
(noppain)
partitiivi noppaa noppia
akkusatiivi noppa;
nopan
nopat
sisäpaikallissijat
inessiivi nopassa nopissa
elatiivi nopasta nopista
illatiivi noppaan noppiin
ulkopaikallissijat
adessiivi nopalla nopilla
ablatiivi nopalta nopilta
allatiivi nopalle nopille
muut sijamuodot
essiivi noppana noppina
translatiivi nopaksi nopiksi
abessiivi nopatta nopitta
instruktiivi nopin
komitatiivi noppine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo nop{{{3}}}a-
vahva vartalo noppa-
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset muokkaa

Liittyvät sanat muokkaa

Yhdyssanat muokkaa

Aiheesta muualla muokkaa

  • noppa Kielitoimiston sanakirjassa

Ruotsi muokkaa

Substantiivi muokkaa

noppa yl. (1) (yks. määr. noppan [luo], mon. epämäär. noppor[luo], mon. määr. nopporna [luo])

  1. jäkkärä