noste
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaanoste (48)
- (fysiikka) Arkhimedeen lain mukaisesti nesteeseen tai kaasuun upotettuun kappaleeseen suoraan ylöspäin vaikuttava voima
- (kuvaannollisesti) kasvu, nousujohteisuus
- Näyttelijän suosio oli vahvassa nosteessa.
- Haastaja Niinistön noste ei riittänyt Halosen kaatoon. (ts.fi, 2006)
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈnost̪eˣ/
- tavutus: nos‧te
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | noste | nosteet |
| genetiivi | nosteen | nosteiden nosteitten |
| partitiivi | nostetta | nosteita |
| akkusatiivi | noste; nosteen |
nosteet |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | nosteessa | nosteissa |
| elatiivi | nosteesta | nosteista |
| illatiivi | nosteeseen | nosteisiin nosteihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | nosteella | nosteilla |
| ablatiivi | nosteelta | nosteilta |
| allatiivi | nosteelle | nosteille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | nosteena | nosteina |
| translatiivi | nosteeksi | nosteiksi |
| abessiivi | nosteetta | nosteitta |
| instruktiivi | – | nostein |
| komitatiivi | – | nosteine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | nostee- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
nostet- | |