noudatteleminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaanoudatteleminen (38)
- teonnimi verbistä noudatella
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | noudatteleminen | noudattelemiset |
genetiivi | noudattelemisen | noudattelemisten noudattelemisien |
partitiivi | noudattelemista | noudattelemisia |
akkusatiivi | noudatteleminen; noudattelemisen |
noudattelemiset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | noudattelemisessa | noudattelemisissa |
elatiivi | noudattelemisesta | noudattelemisista |
illatiivi | noudattelemiseen | noudattelemisiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | noudattelemisella | noudattelemisilla |
ablatiivi | noudattelemiselta | noudattelemisilta |
allatiivi | noudattelemiselle | noudattelemisille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | noudattelemisena (noudattelemisna) |
noudattelemisina |
translatiivi | noudattelemiseksi | noudattelemisiksi |
abessiivi | noudattelemisetta | noudattelemisitta |
instruktiivi | – | noudattelemisin |
komitatiivi | – | noudattelemisine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | noudattelemise- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
noudattelemis- |
Etymologia
muokkaa- verbi noudatella + johdin -minen