nuoleskeleminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaanuoleskeleminen (38)
- teonnimi verbistä nuoleskella
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | nuoleskeleminen | nuoleskelemiset |
genetiivi | nuoleskelemisen | nuoleskelemisten nuoleskelemisien |
partitiivi | nuoleskelemista | nuoleskelemisia |
akkusatiivi | nuoleskeleminen; nuoleskelemisen |
nuoleskelemiset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | nuoleskelemisessa | nuoleskelemisissa |
elatiivi | nuoleskelemisesta | nuoleskelemisista |
illatiivi | nuoleskelemiseen | nuoleskelemisiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | nuoleskelemisella | nuoleskelemisilla |
ablatiivi | nuoleskelemiselta | nuoleskelemisilta |
allatiivi | nuoleskelemiselle | nuoleskelemisille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | nuoleskelemisena (nuoleskelemisna) |
nuoleskelemisina |
translatiivi | nuoleskelemiseksi | nuoleskelemisiksi |
abessiivi | nuoleskelemisetta | nuoleskelemisitta |
instruktiivi | – | nuoleskelemisin |
komitatiivi | – | nuoleskelemisine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | nuoleskelemise- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
nuoleskelemis- |
Etymologia
muokkaa- verbi nuoleskella + johdin -minen